Näytelmässä Onnekkaat vierailevana näyttelijänä aloittanut ja siitä vuoden kiinnitykselle jäänyt Markus Järvenpää on todellinen Suomen teatterikentän kiertolainen. Teatterikorkeakoulusta vuonna 2008 valmistunut Markus on työskennellyt freelancerina ja lyhyillä kiinnityksillä muun muassa Turun ja Helsingin kaupunginteattereissa, Kansallisteatterissa, Teatteri Jurkassa, sekä Oulun ja Porin teattereissa. Myös televisiosta hän on monelle tuttu kasvo. (Vinkki: tarkkailkaa erityisesti aviomiehiä ja ex-aviomiehiä…)
Näyttelijäntyön rinnalla Markus on tehnyt ohjaus- ja opetustöitä, jotka ovat tuoneet lisämakua taiteelliseen tekemiseen. Viimeisin opintokokonaisuus liittyy näyttämöväkivaltaan, sitä eri muodoissaan Markus on opiskellut jo vuodesta 2010 saakka. Näyttämöllä tehty väkivaltakohtaus vaatii turvallisuutta, toistettavuutta ja uskottavuutta, kuten nähtiin Markuksen viimeisimmässä työssä Loistava ystäväni -näytelmässä.
– Pedagogisen työn laajentaminen kiinnostaa minua edelleen. Olen opettanut näyttelijäntaidetta intensiivikursseilla muun muassa Teatteri Jurkassa ja Teatterikorkeakoulun kandiprojektissa. Haaveenani on jatkaa tätä työtä monipuolisesti ja tarkastella näyttämöä näyttelijänä, opettajana sekä ohjaajana, kertoo Markus.
– Tekstityö on yksi intohimoni. Olen aina ollut kiinnostunut esityksen kokonaisuudesta, ja useimmiten kaikki alkaa juuri tekstistä. Tutkin ja pöyhin tekstejä, ja haastan ohjaajia innolla ja tarmolla, Markus naurahtaa.
– Yksi teatterin tekemisen suuri suola on hetki, jolloin kirjailija näkee hämmennyksen ja riemun täyttämänä, mitä hänen ”lapsestaan” on kasvanut kaikkien vaiheiden ja muovaamisten jälkeen. Kantaesitysten tekeminen on hurjan rohkeaa ja tietyllä tavalla vaarallista – työmäärä on usein suurempi ja prosessi erilainen. Monet asiat näyttäytyvät vasta, kun teos tuodaan näyttämölle. Kaikki ajatustyö ja energia näkyy lavalla. Lajina tämä on hirvittävän herkkä ja kiinnostava, Markus hehkuttaa.
– No Markus, mikä on tärkeintä teatterityössä?
– Inhimillisyys. Me tarjoamme ihmisille yhteisön, jossa voi kokea yhdessä, antautua elämän humaanille puolelle. Me voimme edistää kohtaamista – kuin leirinuotion äärellä. Se unohtuu niin helposti tänä ultraindividualistisena aikana.
Markus Järvenpään voit nähdä esityksissä Tule kotiin, tähtityttö! ja Loistava ystäväni, sekä kevään uudessa kantaesityksessä Maan ja veden välillä 21.1. alkaen.
Kuva Tommi Mattila / Loistava ystäväni